Liputuspäivät 2026

Suomen liputuspäivät 2026

Vuonna 2026 Suomessa on 6 virallista liputuspäivää ja 11 vakiintunutta liputuspäivää. Näiden lisäksi liputetaan aina vaalipäivinä ja sinä päivänä, jona tasavallan presidentti astuu virkaansa. Vaalipäivät eivät ole kiinteitä kalenteripäiviä, joten niitä ei ole taulukoitu tälle sivulle.

Liputuksen säännöt

Lippu nostetaan yleissäännön mukaan kello 8 aamulla ja lasketaan auringonlaskun aikaan, kuitenkin viimeistään kello 21. Kaksi päivää poikkeaa tästä yleissäännöstä omilla erityisajoillaan.

Juhannuksen liputus on ainoa tapaus, jossa lippu jää salkoon yön yli: se nostetaan jo edeltävänä iltana ja lasketaan vasta seuraavana päivänä illalla, koska juhannuspäivä on nimetty myös Suomen lipun viralliseksi päiväksi.

Suruliputus

Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin hetkeksi salon huippuun ja lasketaan sen jälkeen puolitankoon niin, että lipun yläreuna on suunnilleen lipputangon puolivälissä. Illalla lippu nostetaan ennen laskemista uudelleen hetkeksi täyteen mittaan.

Suruliputusta käytetään valtakunnallisesti viranomaisen ohjeen mukaisesti esimerkiksi merkittävän kuolemantapauksen tai suuronnettomuuden yhteydessä. Yksittäinen kotitalous tai yritys voi käyttää suruliputusta myös yksityisen suruilmoituksen yhteydessä, esimerkiksi omaisen hautajaispäivänä.

Ero viralliseen ja vakiintuneeseen liputuspäivään

Virallinen liputuspäivä on vahvistettu valtioneuvoston asetuksella, ja julkiset rakennukset ovat velvollisia liputtamaan näinä päivinä. Vakiintunut liputuspäivä ei ole samalla tavalla säädösperusteinen, mutta käytäntö on niin vakiintunut, että esimerkiksi useimmat kunnat ja monet yritykset noudattavat sitä vapaaehtoisesti siinä missä virallisiakin päiviä.

Molemmat listat ovat sisäministeriön ylläpitämiä ja julkaisemia, ja käytännön ero näkyy lähinnä velvoittavuudessa: virallinen päivä on pakollinen julkisille rakennuksille, vakiintunut on suositus.

Lipun oikea käsittely

Suomen lipun käsittelyyn liittyy vakiintuneita tapoja, jotka tunnetaan yleisesti lippuetikettinä. Lippu ei saa koskaan koskettaa maata tai lattiaa. Sitä ei liputeta pimeän aikaan ilman erillistä valaistusta, paitsi juhannuksen yön yli -liputuksen aikana, joka on tästä säännöstä tehty poikkeus. Kulunutta, haalistunutta tai revennyttä lippua ei tule käyttää liputukseen, vaan se korvataan uudella.

Lippu nostetaan ja lasketaan aina arvokkaasti eikä kiireessä. Useamman lipun ollessa samassa salkoryhmässä Suomen lippu asetetaan kunniapaikalle, joka on katsojasta päin oikealla tai keskellä parittomalla lippumäärällä.

Miksi osa liputuspäivistä on nimetty tietylle henkilölle

Suuri osa vakiintuneista liputuspäivistä on omistettu suomalaisen kulttuurin, tieteen tai yhteiskunnan merkkihenkilölle: Runebergille kansallisrunoilijana, Minna Canthille naisasialiikkeen edelläkävijänä, Mikael Agricolalle suomen kirjakielen luojana, J.V. Snellmanille suomalaisuusaatteen keskeisenä hahmona, Aleksis Kivelle suomenkielisen romaanin uranuurtajana, Eino Leinolle runoilijana ja Jean Sibeliukselle säveltäjänä. Näiden päivien tarkoitus on nostaa esiin henkilön merkitys suomalaiselle identiteetille juuri sen kalenteripäivän kohdalla, joka liittyy henkilön syntymään tai muuhun merkkitapahtumaan.

Osa liputuspäivistä on omistettu teemalle henkilön sijaan: Kalevalan päivä juhlistaa suomalaista kulttuuria ja kansalliseeposta, kansallinen veteraanipäivä sotiemme veteraaneja, ja ruotsalaisuuden päivä (Svenska dagen) Suomen ruotsinkielistä väestöä ja kulttuuria.

Liputus yrityksissä ja julkisissa rakennuksissa

Valtion virastot ja useimmat kunnalliset laitokset ovat velvollisia liputtamaan virallisina liputuspäivinä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi virastotalot, koulut ja kirjastot nostavat Suomen lipun salkoon näinä päivinä ilman erillistä ohjeistusta, koska velvoite on jo tiedossa etukäteen sisäministeriön julkaiseman vuosittaisen liputuskalenterin kautta.

Yksityisillä yrityksillä ei ole vastaavaa velvoitetta, mutta monet liputtavat vapaaehtoisesti erityisesti itsenäisyyspäivänä ja juhannuksena. Liputuskäytäntö on tällöin osa yrityksen omaa juhlaperinnettä eikä lakisääteinen vaatimus.

Liputuspäivien historia Suomessa

Suomen ensimmäiset viralliset liputuspäivät vahvistettiin 1900-luvun alkupuoliskolla itsenäistymisen jälkeen, ja lista on kasvanut ja tarkentunut useaan otteeseen sen jälkeen. Vuoden 1955 uudistus siirsi juhannuspäivän ja pyhäinpäivän kiinteistä päivämääristä lauantaihin sidotuiksi, mikä vaikutti myös liputuskäytäntöön: juhannuksesta tuli virallisesti Suomen lipun päivä samalla kertaa.

Uudempia lisäyksiä liputuspäivien listaan ovat olleet muun muassa kansallinen veteraanipäivä, joka lisättiin kunnioittamaan sotien veteraanisukupolvea heidän elinaikanaan. Liputuspäivien lista ei siis ole muuttumaton, vaan sisäministeriö voi esittää siihen muutoksia yhteiskunnallisen tarpeen mukaan.

Mitä tehdä, jos liputuspäivä unohtuu

Yksityishenkilölle liputuksen unohtaminen ei ole virhe, koska liputusvelvoite koskee vain julkisia rakennuksia. Jos haluaa liputtaa säännöllisesti, tämän sivun taulukko kannattaa tarkistaa vuoden alussa ja merkitä päivät omaan kalenteriin etukäteen, koska osa päivistä (äitienpäivä, isänpäivä, juhannuspäivä) muuttuu vuosittain eikä ole sama kalenteripäivä joka vuosi.