Pyhäpäivät 2026

Suomen pyhäpäivät 2026

Vuonna 2026 Suomessa vietetään 15 yleistä pyhä- ja vapaapäivää. Näistä 9 osuu maanantain ja perjantain väliselle arkipäivälle, jolloin ne tuottavat ylimääräisen vapaapäivän useimmille palkansaajille. Loput osuvat viikonlopulle, jolloin ne eivät tuota erillistä lisävapaata.

Mikä on virallinen pyhäpäivä

Suomessa yleiset pyhäpäivät perustuvat lainsäädäntöön ja kirkkolakiin. Osa pyhäpäivistä, kuten itsenäisyyspäivä, on säädetty erillisellä lailla yleiseksi juhla- ja vapaapäiväksi. Osa, kuten pääsiäinen ja joulu, on kirkkolain mukaisia kirkollisia juhlapäiviä, jotka on samalla vakiinnutettu koko yhteiskunnan vapaapäiviksi riippumatta yksilön uskonnollisesta vakaumuksesta.

Käytännössä pyhäpäivän status näkyy työaikalaissa: pyhäpäivänä tehdystä työstä maksetaan yleensä korotettua palkkaa, ja monilla aloilla pyhäpäivä on oletusarvoisesti vapaapäivä.

Ero kirkollisen ja valtiollisen juhlapäivän välillä

Kirkolliset juhlapäivät nojaavat kristilliseen kirkkovuoteen: pääsiäinen ja siitä johdetut päivät, helluntai, pyhäinpäivä ja loppiainen ovat kaikki peräisin kirkon perinteestä ja niiden merkitys on alun perin uskonnollinen. Valtiolliset juhlapäivät, kuten itsenäisyyspäivä ja vappu, ovat kansallisia muistopäiviä ilman kirkollista alkuperää, vaikka niitäkin vietetään yleisinä vapaapäivinä.

Suomen lainsäädäntö ei erota näitä kahta ryhmää vapaapäiväoikeuksien osalta: molemmat ovat samalla tavalla yleisiä pyhä- ja vapaapäiviä työaikalain ja työehtosopimusten näkökulmasta.

Arkipyhäkorvaus työelämässä

Kun yleinen pyhäpäivä osuu arkipäivälle, useimmat työehtosopimukset turvaavat kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkan siltä päivältä ilman työvelvoitetta. Tätä kutsutaan arkipyhäkorvaukseksi tai arkipyhälisäksi riippuen sopimuksesta. Tuntipalkkaisilla ja vuoro- tai urakkatyössä käytäntö vaihtelee enemmän: osa työehtosopimuksista maksaa erillisen arkipyhäkorvauksen, osa korottaa pyhäpäivänä tehdyn työn palkkaa.

Koska käytäntö riippuu alan työehtosopimuksesta, tarkka korvausperuste kannattaa aina tarkistaa omasta sopimuksesta tai työnantajalta. Tämä sivu listaa vain pyhäpäivien ajankohdat, ei korvausten euromääriä.

Miksi juhannus ja pyhäinpäivä liikkuvat

Juhannus ja pyhäinpäivä olivat alun perin kiinteitä päivämääriä (24. kesäkuuta ja 1. marraskuuta), mutta molemmat siirrettiin vuonna 1955 aina lauantaiksi tietyltä aikaväliltä, jotta niistä muodostuisi pidempi yhtenäinen vapaajakso viikonlopun kanssa sen sijaan että pyhäpäivä osuisi satunnaiselle arkipäivälle.

Juhannuspäivä on nykyään aina lauantai välillä 20.-26. kesäkuuta, ja juhannusaatto on sitä edeltävä perjantai. Pyhäinpäivä on aina lauantai välillä 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta. Koska molemmat on kiinnitetty lauantaihin, ne eivät koskaan tuota ylimääräistä arkivapaata, toisin kuin pääsiäisestä johdetut pyhät, jotka osuvat useimpina vuosina arkipäiville.

Pyhäpäivien alkuperä

Suomen nykyinen pyhäpäiväjärjestelmä on kerrostuma kahdesta eri perinteestä. Kirkolliset pyhäpäivät (pääsiäinen johdannaisineen, loppiainen, pyhäinpäivä, joulu) juontuvat suoraan kristillisestä kirkkovuodesta, joka vakiintui Euroopassa keskiajalla. Valtiolliset juhlapäivät (itsenäisyyspäivä, vappu) syntyivät myöhemmin, 1900-luvulla, kansallisen identiteetin ja työväenliikkeen historian myötä.

Vuoden 1955 uudistus, joka siirsi juhannuksen ja pyhäinpäivän kiinteistä päivämääristä lauantaihin sidotuiksi, oli osa laajempaa pyrkimystä yhdistää pyhäpäivät viikonloppuihin pidemmiksi vapaajaksoiksi. Tämä heijastaa yleisempää eurooppalaista trendiä, jossa työväen vapaa-ajan lisääminen ohjasi pyhäpäiväkäytäntöjen muokkaamista perinteisen kirkollisen kalenterin rinnalla.

Pyhäpäivät ja kauppojen aukiolo

Suomen vähittäiskauppalaki säätelee kauppojen aukioloa yleisinä pyhäpäivinä. Useimpina pyhäpäivinä kaupat ovat kokonaan kiinni tai auki vain lyhennetyin aukioloajoin. Poikkeuksena ovat pienet kioskimyymälät ja huoltoasemat, joilla on omat erityissäännöksensä. Tarkat aukiolosäännöt vaihtelevat kauppaketjuittain, joten aukioloajat kannattaa tarkistaa suoraan kaupasta ennen pyhäpäivää.

Pyhäpäivät muissa Pohjoismaissa

Suomen pyhäpäivät noudattavat pitkälti samaa kirkollista runkoa kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, koska kaikki neljä maata jakavat luterilaisen kirkkohistorian. Pääsiäinen, helatorstai ja helluntai osuvat samoille päiville kaikissa Pohjoismaissa, koska ne lasketaan samalla gregoriaanisella säännöllä. Kansalliset juhlapäivät, kuten Suomen itsenäisyyspäivä ja Ruotsin kansallispäivä, poikkeavat sen sijaan maittain, koska niiden tausta on valtiollinen, ei kirkollinen.

Miksi tämän sivun taulukko kannattaa tarkistaa vuosittain

Koska osa pyhäpäivistä liikkuu (pääsiäisestä johdetut viisi päivää, juhannus ja pyhäinpäivä), sama taulukko ei kelpaa seuraavalle vuodelle sellaisenaan. Tämän sivun taulukko on laskettu nimenomaan vuodelle 2026, ja seuraavan vuoden pyhäpäivät kannattaa tarkistaa erikseen, kun kalenterivuosi vaihtuu.