Työpäivät 2026

Vuonna 2026 on yhteensä 252 työpäivää. Huomaa, että osa arkipyhistä osuu viikonloppuun eikä siksi näy taulukossa vähennyksenä: näitä on 6 kappaletta vuonna 2026.

Miksi viikonloppuun osuva arkipyhä ei vähennä työpäiviä

Työpäivälaskenta vähentää arkipäivistä vain ne arkipyhät, jotka osuvat maanantain ja perjantain väliin. Jos arkipyhä osuu lauantaille tai sunnuntaille, päivä ei olisi ollut työpäivä muutenkaan, joten sen vähentäminen uudelleen antaisi väärän, liian pienen tuloksen. Tämä on yleisin virhe käsin laskettaessa: pelkkä arkipyhien lukumäärän vähentäminen kalenteripäivistä ilman viikonpäivätarkistusta yliarvioi menetettyjen työpäivien määrän.

Arkipyhäkorvaus ja työaikalaki

Suomen työaikalaki ja useat alakohtaiset työehtosopimukset sisältävät määräyksiä siitä, miten arkipyhät vaikuttavat säännölliseen työaikaan ja mahdollisiin korvauksiin. Yksityiskohdat, kuten arkipyhäkorvauksen suuruus tai lyhennetyn työajan laskentatapa, vaihtelevat alan ja sopimuksen mukaan huomattavasti. Tämä sivu laskee vain päivien lukumäärän: euromääräiset korvaukset ja palkanlaskentasäännöt on tarkistettava omasta työehtosopimuksesta tai palkkahallinnosta.

Miten työpäivien määrä liittyy palkkaan

Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on tavallisesti kiinteä riippumatta siitä, montako työpäivää kuukauteen osuu: helmikuun ja maaliskuun palkka on sama euromäärä, vaikka työpäiviä on eri verran. Tuntipalkalla tai urakkapalkalla työskentelevällä työpäivien määrä sen sijaan vaikuttaa suoraan ansaittuun kokonaispalkkaan, koska palkka kertyy tehdyn työajan mukaan. Tämä laskuri ei laske euromääriä eikä palkkoja, vain kalenteripäivien ja työpäivien lukumäärän.

Lomapäivät lasketaan eri tavalla kuin työpäivät

Vuosilomalain mukainen lomapäivien laskenta ei ole sama asia kuin tämän sivun työpäivälaskenta. Lomapäiviksi lasketaan arkipäivät mukaan lukien lauantai, ei vain maanantaista perjantaihin. Tämän vuoksi yhden viikon mittainen loma kuluttaa kuusi lomapäivää (maanantaista lauantaihin), vaikka varsinaisia työpäiviä viikossa on tavallisesti viisi. Jos tarvitset lomapäivien määrää, älä käytä tätä työpäivälaskuria sellaisenaan: laskenta on eri.

Miksi työpäivien määrä vaihtelee vuosittain

Kaksi tekijää selittää vaihtelun. Ensinnäkin sama kalenteripäivä siirtyy joka vuosi yhden (tai karkausvuonna kaksi) viikonpäivää eteenpäin: itsenäisyyspäivä 6.12. voi olla yhtenä vuonna keskellä viikkoa ja seuraavana vuonna viikonloppuna. Toiseksi liikkuvat pyhät, erityisesti pääsiäisestä riippuvat pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, helatorstai ja helluntai, siirtyvät vuosittain maaliskuun lopun ja toukokuun lopun välillä sen mukaan milloin pääsiäinen sattuu. Molemmat tekijät yhdessä tarkoittavat, että työpäivien tarkka määrä on laskettava joka vuodelle erikseen, ei arvioitava edellisen vuoden perusteella.

Suomen arkipyhät ja niiden laskentatapa

Suomen viralliset arkipyhät jakautuvat kahteen ryhmään: kiinteisiin ja liikkuviin. Kiinteät arkipyhät osuvat joka vuosi samaan kalenteripäivään: uudenvuodenpäivä (1.1.), loppiainen (6.1.), vappu (1.5.), itsenäisyyspäivä (6.12.), jouluaatto (24.12.), joulupäivä (25.12.) ja tapaninpäivä (26.12.). Näiden viikonpäivä vaihtelee vuosittain, mutta kalenteripäivä ei.

Liikkuvat arkipyhät sen sijaan vaihtavat kalenteripäivää vuosittain. Pitkäperjantai, pääsiäispäivä, 2. pääsiäispäivä, helatorstai ja helluntai lasketaan kaikki pääsiäissunnuntaista kiinteällä päivämäärien erolla: pitkäperjantai on kaksi päivää ennen, 2. pääsiäispäivä yksi päivä jälkeen, helatorstai 39 päivää jälkeen ja helluntai 49 päivää jälkeen. Juhannuspäivä ja pyhäinpäivä ovat oma tapauksensa: ne on laissa sidottu viikonpäivään (lauantai) tietyn kalenteriaikavälin sisällä, ei kiinteään päivämäärään eikä pääsiäiseen.

Pääsiäisen laskentakaava

Pääsiäissunnuntai on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeen. Koska tämä sääntö perustuu sekä Auringon että Kuun kiertoon, sitä ei voi laskea suoraan kalenterista vaan tarvitaan erillinen algoritmi. Tällä sivulla käytetään Meeus/Jones/Butcher-algoritmia, joka on gregoriaaniselle kalenterille tarkka menetelmä pääsiäispäivän määrittämiseen mistä tahansa vuodesta. Sama algoritmi tuottaa oikean tuloksen kaikille vuosille 1583 eteenpäin, gregoriaanisen kalenterin käyttöönotosta lähtien.

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välillä. Tämä yli kuukauden vaihteluväli on suurin yksittäinen syy siihen, miksi kevään arkipyhien tarkka sijoittuminen viikoille vaihtelee vuosittain huomattavasti enemmän kuin syksyn ja talven kiinteät arkipyhät.

Työpäivälaskuri projektiaikataulussa

Työpäivien tarkka määrä on hyödyllinen tieto projektisuunnittelussa: jos työvaihe kestää arvioidusti 20 työpäivää, kalenteriaika riippuu siitä mille kohdalle vuotta työ ajoittuu. Joulukuun ja tammikuun taitteeseen osuva 20 työpäivän jakso venyy kalenteriajassa pidemmäksi kuin esimerkiksi syyskuun 20 työpäivää, koska ensimmäiseen osuu useampi arkipyhä ja viikonloppu suhteessa työpäiviin. Tämän sivun laskuri ottaa tämän huomioon täsmällisesti, kun taas karkea arvio (esim. "20 työpäivää on noin kuukausi") voi erehtyä useilla päivillä riippuen ajankohdasta.

Vuosi 2026 kuukausittain: mistä työpäivien vaihtelu johtuu

Vuonna 2026 pääsiäinen sijoittuu huhtikuun alkuun, joten huhtikuun työpäivien määrää pienentävät sekä pitkäperjantai että 2. pääsiäispäivä. Toukokuussa helatorstai vähentää yhden työpäivän lisää. Joulukuussa jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä osuvat kaikki samalle viikolle, mikä tekee joulukuusta selvästi muita kuukausia vähemmän työpäiviä sisältävän kuukauden, vaikka kalenteripäiviä on yhtä paljon kuin muissakin 31-päiväisissä kuukausissa. Kesäkuun työpäiviin vaikuttaa juhannus, jonka tarkka sijoittuminen viikolle riippuu siitä, mille päivälle laissa määritelty "lauantai 20.-26.6. väliltä" osuu kyseisenä vuonna.

Tammikuu ja helmikuu ovat tyypillisesti täysiä työkuukausia ilman arkipyhävähennyksiä, lukuun ottamatta loppiaista tammikuun alussa. Tämä näkyy taulukossa selvästi korkeampana työpäivien suhteellisena osuutena kalenteripäiviin verrattuna näinä kuukausina muihin verrattuna.

Työpäivälaskennan yleisimmät sudenkuopat

Käsin laskettaessa työpäiviä kolme virhe toistuu useimmin. Ensimmäinen on viikonloppuun osuvan arkipyhän vähentäminen uudelleen, vaikka se ei olisi ollut työpäivä muutenkaan: tämä antaa liian pienen tuloksen. Toinen on liikkuvien pyhien unohtaminen kokonaan, koska niiden päivämäärä ei ole ulkomuistista tiedossa toisin kuin kiinteät pyhät. Kolmas on alku- ja loppupäivän mukaan laskemisen epäjohdonmukaisuus: onko väliin jäävä päivämäärä laskettu mukaan molemmista päistä, vain toisesta, vai ei kummastakaan. Tämän sivun laskuri laskee sekä alku- että loppupäivän mukaan, mikä on yleisin ja yleensä odotettu tapa ilmoittaa väliin jäävien päivien määrä.